{"id":2105,"date":"2026-02-18T08:32:29","date_gmt":"2026-02-18T10:32:29","guid":{"rendered":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/?page_id=2105"},"modified":"2026-10-21T15:10:48","modified_gmt":"2026-10-21T17:10:48","slug":"tulossa-olevia-tapahtumia-metsapuutarhoista-kiinnostuneille","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/tulossa-olevia-tapahtumia-metsapuutarhoista-kiinnostuneille\/","title":{"rendered":"Opintomatka mets\u00e4puutarhoihin Etel\u00e4-Ruotsissa ja Tanskassa: sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4 ekosysteemej\u00e4 rakentamassa"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n\n\n\n

Kurjen ekokyl\u00e4yhdistys ja Teiskon Salonsaaren tukiyhdistys j\u00e4rjestiv\u00e4t elokuussa opintomatkan Etel\u00e4-Ruotsiin ja Tanskaan osana laajempaa yhteisty\u00f6hanketta. 15 innokkaan osallistujan ryhm\u00e4 suuntasi inspiroivalle matkalle tutustumaan sy\u00f6t\u00e4viin mets\u00e4puutarhoihin ja permakulttuurin edist\u00e4jiin. Opintomatkan aikana perehdyimme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siihen, miten monimuotoisia, luonnonmukaisia ja kest\u00e4vi\u00e4 ruoantuotannon j\u00e4rjestelmi\u00e4 rakennetaan ja hoidetaan pohjoismaisissa olosuhteissa. Opintomatkan ajankohta osui kyll\u00e4 nappiin: monet hedelm\u00e4t ja sadon antimet olivat parhaimmillaan, ja p\u00e4\u00e4simme omin silmin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, miksi loppukes\u00e4 on t\u00e4ydellinen aika mets\u00e4puutarhojen loistoon tutustumiseen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa l\u00e4hdemme matkaan ja tutustumme reittimme mielenkiintoisiin vierailukohteisiin! Voit lukea koko artikkelin alusta loppuun tai skrollata suoraan sinua kiinnostavaan kohteeseen.<\/p>\n\n\n\n

SLU Alnarp ja L\u00f6nnstorp<\/strong>: P\u00e4hkin\u00e4tutkimusta, monivuotisia viljoja ja opiskelijavetoista agroekologiaa<\/p>\n\n\n\n

Solbyn ekokyl\u00e4 ja Holman kansanopisto<\/strong>: Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, monimuotoisuutta ja oppimista l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n<\/p>\n\n\n\n

R\u00f6nns\u00e5ker<\/strong>: Monivuotisten sy\u00f6t\u00e4vien kasvien satoa, vesiensuojelua ja unelmien tammikoti<\/p>\n\n\n\n

Rydeholmin tila<\/strong>: 200-vuotias sukutila siirtyy perinteisest\u00e4 viljelyst\u00e4 p\u00e4hkin\u00e4metsiksi\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Naturplanteskolen<\/strong>: Monivuotisten hy\u00f6tykasvien keidas Tanskassa<\/p>\n\n\n\n

SLU Alnarp ja L\u00f6nnstorp: P\u00e4hkin\u00e4tutkimusta, monivuotisia viljoja ja opiskelijavetoista agroekologiaa <\/h2>\n\n\n\n

Opintomatkamme alkoi perjantaina 21. elokuuta Ruotsin maatalousyliopiston <\/strong>(Sveriges lantbruksuniversitet, SLU) <\/strong>kauniilta kampusalueelta Alnarpista, jossa yhdistyv\u00e4t huippututkimus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeilutoiminta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iseksi suuntasimme tutustumaan hortonomi Fredrik Alfssonin<\/strong> esittelem\u00e4\u00e4n hasselp\u00e4hkin\u00f6iden lajike- ja viljelytekniikkakokeeseen. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 perustetussa kokeessa tutkitaan seitsem\u00e4\u00e4 eri lajiketta (mm. Italiasta ja Belgiasta) sek\u00e4 p\u00e4hkin\u00e4nviljelyn edellytyksi\u00e4 Pohjoismaissa \u2013 p\u00e4hkin\u00e4nkasvatus kun on ollut vahvassa nosteessa jo yli vuosikymmenen.<\/p>\n\n\n\n

Mielenkiintoisena yksityiskohtana osassa p\u00e4hkin\u00f6ist\u00e4 toimii perusrunkona turkinp\u00e4hkin\u00e4 (Corylus colurna<\/em>), joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tanskalaisia vartteita. Turkinp\u00e4hkin\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4minen perusrunkona v\u00e4hent\u00e4\u00e4 juurivesojen muodostumista ja kastelun tarvetta tuottaen vahvempia kasveja. P\u00e4hkin\u00e4t alkavat tuottaa satoa noin viiden vuoden kuluttua istutuksesta. Suurinta p\u00e4\u00e4nvaivaa tutkijoille olivat aiheuttaneet alueen oravat ja j\u00e4nikset.<\/p>\n\n\n\n

Vierailumme jatkui L\u00f6nnstorpin tutkimusasemalle, <\/strong>joka on osa valtakunnallista SITES-tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusasemalla toteutetaan vuosittain 40\u201345 eri hanketta. Tutkimusaseman p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja tutkija Johannes Albertsson<\/strong> esitteli meille monivuotista viljelymenetelm\u00e4koetta (SAFE), jossa vertaillaan nelj\u00e4\u00e4 eri viljelyj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4: tavanomaista, luomua, monivuotista sek\u00e4 peltomets\u00e4viljely\u00e4 (agroforestry<\/em>). Kokeissa etsit\u00e4\u00e4n ratkaisuja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ruoantuotantoon mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isill\u00e4 ulkopuolisilla tuotantopanoksilla.<\/p>\n\n\n\n

Peltomets\u00e4viljelyn koej\u00e4rjestelyss\u00e4 omenapuu- ja pensasrivien (mm. tyrni) v\u00e4leiss\u00e4 viljeltiin monivuotisen viljelykierron mukaisesti mm. apilanurmea, sokerijuurikasta, syysvehn\u00e4\u00e4, ohraa, kev\u00e4trapsia ja sokerijuurikasta. Alueella tutkitaan my\u00f6s monivuotista Kernza-viljaa, joka oli kylvetty kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 sekakasvustona sinilupiinin kanssa. Suurimpina haasteina alueella ovat olleet kuivuus sek\u00e4 pelto- ja vesimyyr\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Virallisen tutkimustoiminnan lis\u00e4ksi vierailimme opiskelijoiden vuosina 2021\u20132022 perustamalla Alnarp\u2019s Agroecology Farmilla<\/strong>. Kaksi opiskelijaa esitteli meille puolen hehtaarin kokoista tilaa, jossa ei asuta vakituisesti eik\u00e4 toimintaan liity taloudellista riski\u00e4, sill\u00e4 maatalousyliopisto SLU omistaa maan ja on tukenut opiskelijoita muun muassa lahjoittamalla taimia. Tilan py\u00f6ritt\u00e4misess\u00e4 on mukana viisi palkattua ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi toimintaan on osallistunut uskomattomat 500 vapaaehtoista.<\/p>\n\n\n\n

Tila toimii kumppanuusmaatalouden eli CSA-mallin periaatteella tarjoten tuoretta luomusatoa noin 85 kotitaloudelle. Lajirikkaassa hedelm\u00e4tarhassa ruotsalaisten omenalajikkeiden riviv\u00e4leiss\u00e4 kasvatetaan kukkia, yksivuotisia hy\u00f6tykasveja sek\u00e4 karviaisia ja herukoita, ja alueen reunoilla kasvavat poppelirivit tarjoavat suojaa tuulelta. Opiskelijoiden innostava asenne, erilaiset ty\u00f6ryhm\u00e4t sek\u00e4 yhteis\u00f6lliset tapahtumat \u2013 kuten suosittu Harvest Festival \u2013 tekev\u00e4t farmista paljon enemm\u00e4n kuin pelk\u00e4n viljelyalan; se on el\u00e4v\u00e4 esimerkki luonnonmukaisen viljelyn ja yhteis\u00f6llisyyden voimasta.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Solbyn ekokyl\u00e4 ja Holman kansanopisto: Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, monimuotoisuutta ja oppimista l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n<\/h2>\n\n\n\n

Lauantaina oppaaksemme saapui Esbj\u00f6rn Wandt<\/strong>, nykyisin el\u00e4kkeell\u00e4 oleva puutarhasuunnittelija ja pitk\u00e4aikainen Holman kansanopiston opettaja. Permakulttuuri ja ihmisekologia (human ecology<\/em>) ovat Esbj\u00f6rnille syd\u00e4men asioita, ja h\u00e4nen ohjauksessaan saimme syv\u00e4llisen katsauksen siihen, miten rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6, kasvillisuus ja ihmiset saadaan toimimaan saumattomasti yhteen.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen pys\u00e4hdyksemme oli Solbyn ekokyl\u00e4<\/strong>, jonka juuret juontavat 1970-luvun Lundiin. Vuosina 1987\u20131988 valmistunut, 50 asunnon ja noin 200 asukkaan asunto-osuuskunta oli Ruotsin toinen ekokyl\u00e4. Solbyss\u00e4 yhteisty\u00f6, resurssien jakaminen sek\u00e4 yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n tasapaino muodostavat toiminnan ytimen. Esbj\u00f6rnin mukaan olennaisinta on ryhm\u00e4n yhteinen visio ja selke\u00e4 organisointi \u2013 lapsetkin kasvavat uteliaiksi kasvituntijoiksi oppimalla omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Solbyn mets\u00e4puutarha teki vaikutuksen leikkis\u00e4ll\u00e4 ja kerroksellisella rakenteellaan. Alueelta l\u00f6ytyy monenlaisia mikroilmastoja ja tarkkaan suunniteltuja vy\u00f6hykkeit\u00e4 (zones<\/em>):<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • Hedelm\u00e4puut ja k\u00f6ynn\u00f6kset:<\/strong> Hedelm\u00e4puita oli leikattu sateenvarjomaisiksi, ja niiden rungoissa kiemurteli muun muassa kiinanlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s sek\u00e4 herkullisia hedelmi\u00e4 tekev\u00e4 japaninlaikkuk\u00f6ynn\u00f6s (minikiivi). Lis\u00e4ksi ihastelimme 20-vuotiasta mulperipuuta, jonka valkuaisrikkaita lehti\u00e4 voi my\u00f6s sy\u00f6d\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
  • Monipuolinen lajisto:<\/strong> Puutarhassa rinnakkain kukoistivat muun muassa herttamerikaali, mattomaksaruoho, koreanselleri, karhunjuuri, pinaattihierakka, ukonpalko, kirsikkaluumu, kvitteni, omenap\u00e4\u00e4ryn\u00e4 sek\u00e4 erikoisuudet kuten kiinantoonapuu ja japaninvatukka (vinhallon<\/em>). Moneen runkoon oli my\u00f6s vartettu useampia eri lajeja.<\/li>\n\n\n\n
  • Maakellari ja kompostointi:<\/strong> Maakellarin katolla kukoisti kukkaketo, ja asukkaiden palstoilla kompostointi oli j\u00e4rjestetty esimerkillisesti eri vaiheissa oleviin kasoihin.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Matkamme jatkui kohti Holman kansanopistoa<\/strong>, joka toimii ekologisen viljelyn ja permakulttuurin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4. Alueen sy\u00f6t\u00e4v\u00e4n mets\u00e4puutarhan perustaminen alkoi jo vuonna 2004, ja ensimm\u00e4iset luomuviljelykurssit k\u00e4ynnistyiv\u00e4t 2006. Holman mets\u00e4puutarha on yksi Ruotsin vanhimmista ja tunnetuimmista; se on toiminut tienraivaajana ja monipuolisena oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Itse kansanopisto perustettiin vuonna 2016. Kiersimme upeassa mets\u00e4puutarhassa, joka on suunniteltu cashewp\u00e4hkin\u00e4n muotoisiksi kaareviksi alueiksi. Opimme sienirihmastojen merkityksest\u00e4 sek\u00e4 typpe\u00e4 sitovista pioneerikasveista (kuten sarjahopeapensaasta, joka tunnetaan my\u00f6s nimill\u00e4 oliivimarja ja syysoliivi), jotka ovat parantaneet alueen maaper\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

    Vierailumme aikana opistolla vilisi innostuneita ihmisi\u00e4, sill\u00e4 siell\u00e4 oli k\u00e4ynniss\u00e4 useita omavaraisuutta ja kest\u00e4vyytt\u00e4 tukevia kursseja. Osallistujat valmistivat mm. kes\u00e4kurpitsa-mangoldikimchi\u00e4 sek\u00e4 s\u00e4il\u00f6iv\u00e4t hedelm\u00e4- ja marjasatoa (mm. hopeapensas, omenat, luumut, kvitteni) erilaisilla menetelmill\u00e4. Kurssin tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 ihmisten riippumattomuutta teollisesta ruoantuotannosta. Toinen rinnakkain py\u00f6riv\u00e4 kurssi syventyi siementen ker\u00e4\u00e4miseen ja s\u00e4ilytt\u00e4miseen (seed saving<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

    Vakiintuneiden kasvustojen ja rakenteilla olevan puutarhakupolin lis\u00e4ksi tutustuimme tuoreeseen Mellan raderna -kokeilualueeseen. Kyseess\u00e4 on EU:n maaseuturahastosta (Leader) rahoitettu hanke (”Mellan raderna \u2013 sm\u00e5skalig agroforestry f\u00f6r gemenskap, h\u00e5llbar matproduktion och beredskap”<\/em>), jossa kehitet\u00e4\u00e4n pienimuotoisen peltomets\u00e4viljelyn mallia noin hehtaarin koealueella.<\/p>\n\n\n\n

    Konseptissa puu- ja pensasrivist\u00f6jen v\u00e4liin j\u00e4tett\u00e4ville kaistaleille istutetaan monivuotisia ja yksivuotisia kasveja, laidunnetaan kanoja ja kokeillaan maaper\u00e4\u00e4 parantavia ratkaisuja. Hankkeessa yhdistyv\u00e4t kest\u00e4v\u00e4 ruoantuotanto, yhteis\u00f6llisyys (”Cooperation \u2013 the heart of humanity”<\/em>) sek\u00e4 paikallisen huoltovarmuuden vahvistaminen. Oli inspiroivaa n\u00e4hd\u00e4, miten pitk\u00e4n linjan mets\u00e4puutarhaoppeja skaalataan nyt laajemmille maatalousaloille!<\/p>\n\n\n\n

    \n
    \"\"<\/figure>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
    \n
    \"\"<\/figure>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

    R\u00f6nns\u00e5ker: Monivuotisten sy\u00f6t\u00e4vien kasvien satoa, vesiensuojelua ja unelmien tammikoti<\/h2>\n\n\n\n

    Sunnuntaina 23. elokuuta jatkoimme tutkimusmatkaamme R\u00f6nns\u00e5keriin<\/strong>, jossa sijaitsee mets\u00e4puutarhan lis\u00e4ksi monivuotisten sy\u00f6t\u00e4vien kasvien taimisto. Meid\u00e4t otti vastaan toinen paikan perustajista, Hanna J\u00f6nsson<\/strong>, jolla on taustallaan floristin koulutus sek\u00e4 opintoja ja ty\u00f6kokemusta Holman kansanopistolta. Hanna on havainnoinut kasveja jo pikkulapsesta saakka, ja h\u00e4nen missionaan on tuoda enemm\u00e4n lajirikkautta pohjoismaiseen hy\u00f6tykasviviljelyyn.<\/p>\n\n\n\n

    R\u00f6nns\u00e5kerin nelj\u00e4n hehtaarin tontti ostettiin vuonna 2018 ja ty\u00f6t aloitettiin 2019. Alueen tiivistynyt pohjamaa on asettaneet omat haasteensa, mutta tilalla on hy\u00f6dynnetty luovia ratkaisuja:<\/p>\n\n\n\n

      \n
    • Vesij\u00e4rjestelm\u00e4t keski\u00f6ss\u00e4:<\/strong> Kasteluun kuluu viikoittain noin 2 000 litraa vett\u00e4. Tontille on kaivettu koneellisesti noin 100 000 litran lammikko, joka toimii sek\u00e4 vesivarastona ett\u00e4 mikroilmaston tasaajana.<\/li>\n\n\n\n
    • Luonnonmukainen ravinnekierto:<\/strong> Tilalla hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kompostointia sek\u00e4 virtsaa lannoitteena. Alueella on my\u00f6s kolme kaunista, aivan haltijoiden kodilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4, maakellaria sadon s\u00e4ilytykseen.<\/li>\n\n\n\n
    • Kokeneen puutarhurin opit:<\/strong> Taimille ja isoille puille ei anneta juurikaan lis\u00e4kastelua istutuksen j\u00e4lkeen (puutarhuri Peter Kornin oppien mukaisesti), mik\u00e4 pakottaa juuret hakeutumaan syv\u00e4lle maaper\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      Yksi R\u00f6nns\u00e5kerin vaikuttavimmista el\u00e4myksist\u00e4 oli tilalla sijaitseva suuri, vanha tammi ja sen ymp\u00e4rille rakentuva ekosysteemi. Hanna on suunnitellut koko puutarhan siten, ett\u00e4 se muodostaa tammenlehden muotoisen kokonaisuuden. Kasvit kukoistavat vanhan tammen naapurustossa ilman ongelmia, ja tammi auttaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 kasvillisuutta talvehtimaan paremmin. Tammi on antanut nimen my\u00f6s verkkokaupalle, Under eken<\/em><\/strong>. Hannan toimeentulo koostuu monivuotisten kasvien ja taimien myynnist\u00e4, siemenkaupasta, opastetuista kierroksista sek\u00e4 laadukkaiden vihannesten myynnist\u00e4 ravintoloille.<\/p>\n\n\n\n

      R\u00f6nns\u00e5kerissa toimii my\u00f6s permakulttuurikollektiivi, ja parhaillaan alueelle rakennetaan ekotaloa, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n olkea ja puuta. <\/p>\n\n\n\n

      \n
      \"\"<\/figure>\n\n\n\n
      \"\"<\/figure>\n\n\n\n
      \"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

      <\/p>\n\n\n\n

      Rydeholmin tila: 200-vuotias sukutila siirtyy perinteisest\u00e4 viljelyst\u00e4 p\u00e4hkin\u00e4metsiksi <\/h2>\n\n\n\n

      Seuraavaksi matkamme vei Sk\u00e5nen ravinteikkaimpien savimaiden syleilyss\u00e4 sijaitsevalle Rydeholmin tilalle<\/strong>, jossa Anders Lind\u00e9n <\/strong>otti meid\u00e4t l\u00e4mpim\u00e4sti vastaan. Anders on ruotsalaisen peltomets\u00e4viljelyliikkeen pioneereja ja toimii aktiivisesti valtakunnallisen Agroforestry Sweden -verkoston taustalla ja kehityshankkeissa. Rydeholm puolestaan on yli 200-vuotias sukutila, jolla on v\u00e4rik\u00e4s historia 1800-luvun maanjaoista ja maatalouden murroksista. Nykyiseen tavanomaiseen viljelyyn siirryttiin vuonna 1951, kun tilalla alettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mineraalilannoitteita. Alun perin 120 hehtaarin tilasta on erotettu osia ajan saatossa perinn\u00f6njaoissa, ja nykyisin 12 hehtaarin alasta maatalousmaata on 8 hehtaaria. <\/p>\n\n\n\n

      Palattuaan sukutilalleen vuonna 2010 Anders teki suuren p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen: perinteisen viljanviljelyn ja karjatalouden aika saa nyt olla heid\u00e4n tilallaan ohi, ja tilasta muovataan monipuolinen permakulttuurikokonaisuus. H\u00e4n opiskeli agroekologiaa SLU Alnarpissa sek\u00e4 permakulttuuria Holman kansanopistolla. Tilan p\u00e4\u00e4paino on asteittain suuntautunut monivuotisiin p\u00e4hkin\u00e4puihin \u2013 erityisesti hasselp\u00e4hkin\u00f6ihin, saksanp\u00e4hkin\u00f6ihin sek\u00e4 Andersin lempipuihin, kastanjoihin. <\/p>\n\n\n\n

      Anders esitteli meille innostuneesti erilaisia viljelykokeiluitaan. Puita ei en\u00e4\u00e4 osteta valmiiksi vartettuina taimina, vaan ne kasvatetaan siemenist\u00e4 \u2013 t\u00e4m\u00e4 on paitsi edullisempaa, my\u00f6s tuottaa syv\u00e4lle juurtuvia ja kest\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. Tilan haasteena on Sk\u00e5nen alueen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 kuivuus ja matala pohjavesi, mutta syv\u00e4juuriset puut auttavat maaper\u00e4\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kosteutta.<\/p>\n\n\n\n

      Tilalla hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n runsaasti hoivapuita (nurse trees<\/em>). Tervalep\u00e4t toimivat typensitojina hasselp\u00e4hkin\u00e4rivien v\u00e4liss\u00e4. M\u00e4nnyt, tammet ja lehmukset tarjoavat tuulensuojaa L\u00e4nsi-Sk\u00e5nen puhureilta. Pihapiiriss\u00e4 ja tarhoissa kukoistavat erikoisuudet kuten sichuaninpippuri (jonka satoa myyd\u00e4\u00e4n K\u00f6\u00f6penhaminan huippuravintoloihin), laakeripuu, avomaalla menestyv\u00e4 viikuna sek\u00e4 el\u00e4v\u00e4 fossiili Chilenaraucaria. <\/p>\n\n\n\n

      Saimme kuulla my\u00f6s p\u00e4hkin\u00e4nviljelyn arjesta ja haasteista. Jyrsij\u00e4t, oravat ja p\u00e4hkin\u00e4k\u00e4rs\u00e4k\u00e4s ottavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oman osansa sadosta. Anders suhtautuu asiaan permakulttuurisella tyyneydell\u00e4: noin 20 % puista j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tietoisesti tuholaisten ja luonnon omaksi osaksi. Kaatuneet puut ja leikkuuj\u00e4tteet j\u00e4tet\u00e4\u00e4n maahan chop & drop -periaatteella rikastuttamaan maaper\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Syksyst\u00e4 2027 alkaen tilalla alkaa uusi aikakausi, kun perinteisest\u00e4 maanviljelyst\u00e4 luovutaan kokonaan ja nelj\u00e4n hehtaarin alueelle istutetaan laajamittainen p\u00e4hkin\u00e4mets\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4 (150 saksanp\u00e4hkin\u00e4\u00e4 ja satoja hasselp\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 hehtaarille). Ensimm\u00e4ist\u00e4 suurta p\u00e4hkin\u00e4satoa odotellaan noin 8\u201310 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Rydeholmissa vietetty aika j\u00e4tti ryhm\u00e4\u00e4mme syv\u00e4n j\u00e4ljen ennen kaikkea Andersin ajattelun ja ihmisen roolin pohdinnan kautta. H\u00e4nelle maatalous on ennen kaikkea tapa el\u00e4\u00e4 tasapainoisessa vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa. Anders kuvaili puita ty\u00f6kavereikseen, esikuvikseen ja yst\u00e4vikseen, jotka opettavat ihmiselle jotakin sellaista, mit\u00e4 nykymaailmassa usein unohdetaan: k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja joustavuutta.<\/p>\n\n\n\n

      \n
      \"\"<\/figure>\n\n\n\n
      \"\"<\/figure>\n\n\n\n
      \"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

      Naturplanteskolen: Monivuotisten hy\u00f6tykasvien keidas Tanskassa<\/h2>\n\n\n\n

      Opintomatkamme huipentui Tanskan puolella vierailuun Torkilstrupissa sijaitsevassa Naturplanteskolenissa<\/strong>. Meid\u00e4t otti vastaan paikan perustaja ja johtaja, puutarhatieteist\u00e4 v\u00e4itellyt Aiah Noack<\/strong>. Aiah perusti paikan 15 vuotta sitten permakulttuurin periaatteiden pohjalta. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luomusertifioitu taimisto ja puutarha ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t Aiahin lis\u00e4ksi kymmenen ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 (joista kaksi kokop\u00e4iv\u00e4isesti), ja paikka toimii monipuolisena kurssikeskuksena, taimistona ja vierailukohteena.<\/p>\n\n\n\n

      Naturplanteskolenin ehdoton erikoisuus ja syd\u00e4n on sen huikea valikoima: puutarhassa ja taimistossa kasvaa jopa 500 eri kasvilajia ja -lajiketta, joissa p\u00e4\u00e4paino on kest\u00e4viss\u00e4, monivuotisissa sy\u00f6t\u00e4viss\u00e4 kasveissa ja vihanneksissa.<\/p>\n\n\n\n

      P\u00e4\u00e4simme Aiahin opastuksella syventym\u00e4\u00e4n monivuotisten kasvien makumaailmaan ja satoisuuteen. Kierroksella maisteltiin monia mielenkiintoisia uutuuksia ja perinnekasveja. Alueella kukoistivat mm. monivuotiset kaalit, jotka tarjoavat tuoretta satoa varhaisesta kev\u00e4\u00e4st\u00e4 alkaen. Maistoimme muun muassa luonnonvaraista monivuotista persiljaa, punaratamoa sek\u00e4 viikinkien ajoilta periytyv\u00e4\u00e4 rohtokuirimoa. Taimiston yhteydess\u00e4 toimivan kahvilan kokki hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 villikasveja ja monivuotisia vihanneksia ennakkoluulottomasti p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 tarjoilussa.<\/p>\n\n\n\n

      Naturplanteskolenin 1,6 hehtaarin alue on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 liian pieneksi ja tilalle onkin hankittu lis\u00e4maata, mik\u00e4 kaksinkertaistaa pinta-alan. Alueen suunnittelussa on hy\u00f6dynnetty muun muassa hedelm\u00e4puiden ja marjapensaiden muodostamaa spiraalimallia (mm. viinimarjoja, omenaa, p\u00e4\u00e4ryn\u00e4\u00e4, hopeapensasta ja syyshopeapensasta).<\/p>\n\n\n\n

      Alueen maaper\u00e4 ja lajisto tarjoavat upean elinymp\u00e4rist\u00f6n my\u00f6s luonnonvaraiselle el\u00e4imist\u00f6lle. Tontilla tehdyss\u00e4 kasvi- ja el\u00e4ininventaariossa on havaittu per\u00e4ti 60 lintulajia ja yli 600 eri hy\u00f6nteislajia! Vaikka haasteitakin on maatalousmaan rajoitusten, kylmien it\u00e4tuulten ja vesimyyrien muodossa, Naturplanteskolen osoittaa konkreettisesti, miten monivuotinen hy\u00f6tykasviviljely lis\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa kest\u00e4vi\u00e4 vaihtoehtoja tulevaisuuden ruoantuotannolle.<\/p>\n\n\n\n

      \n
      \"\"<\/figure>\n\n\n\n
      \"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

      Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja monimuotoista ruoantuotantoa<\/h2>\n\n\n\n

      Tanskan vihre\u00e4n keitaan siimeksess\u00e4 pidetty loppureflektio veti yhteen nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n intensiivisen, inspiroivan ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4neen opintomatkan antia. Kotiinviemisin\u00e4 oli valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 uutta tietoa, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeiluista saatua oppia sek\u00e4 ennen kaikkea vahvistunut usko monivuotisen viljelyn, peltomets\u00e4viljelyn ja yhteis\u00f6llisyyden voimaan.<\/p>\n\n\n\n

      Matkan varrella n\u00e4imme monenlaisia l\u00e4hestymistapoja:<\/p>\n\n\n\n

        \n
      • Tieteellist\u00e4 tutkimusta ja oppimista:<\/strong> SLU Alnarpin ja L\u00f6nnstorpin lajike- ja viljelymenetelm\u00e4kokeet osoittivat, miten monivuotisia kasveja ja ilmastoresilienttej\u00e4 ratkaisuja (kuten Kernzaa ja hasselp\u00e4hkin\u00e4\u00e4) tuodaan osaksi tulevaisuuden maataloutta.<\/li>\n\n\n\n
      • Vakiintuneita mets\u00e4puutarhoja ja oppilaitoksia:<\/strong> Solbyn ekokyl\u00e4 ja Holma folkh\u00f6gskola n\u00e4yttiv\u00e4t, miten vuosikymmenten ty\u00f6ll\u00e4 luodaan kerroksellisia, regeneratiivisia ekosysteemej\u00e4, jotka ruokkivat niin maaper\u00e4\u00e4 kuin yhteis\u00f6\u00e4kin.<\/li>\n\n\n\n
      • Sinnikkyytt\u00e4 ja suunnittelun taidetta:<\/strong> R\u00f6nns\u00e5kerin tammenlehden muotoinen puutarha ja vesiensuojeluratkaisut sek\u00e4 Rydeholmin vuosisatoja vanhan tilan elvytys osoittivat yksitt\u00e4isten ihmisten sitoutumisen ja pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6n arvon.<\/li>\n\n\n\n
      • Lajirikkautta ja uusia makuja:<\/strong> Naturplanteskolen kruunasi matkan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, miten satojen monivuotisten kasvien hy\u00f6dynt\u00e4minen voi olla yht\u00e4 aikaa luonnon monimuotoisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4, kaunista ja liiketaloudellisesti kannattavaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

        Kun matkalaisten bussit suuntasivat kohti lentokentt\u00e4\u00e4 ja kotimatkaa, k\u00e4simatkatavaroissa \u2013 niin konkreettisesti kuin henkisestikin \u2013 kulki mukana monen maaper\u00e4n rikkaudet, uudet siemenet, lajikkeet ja ajatukset. Oppeja tullaan varmasti hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja soveltamaan omassa toiminnassamme ja kotimaisessa maaper\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

        \"\"<\/figure>
        \n

        L\u00e4mpim\u00e4t kiitokset kaikille matkalle osallistuneille, oppaille ja osallisille! <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

        <\/p>\n\n\n\n

        Opintomatka j\u00e4rjestettiin osana Mets\u00e4puutarhoja kaikille -hanketta, joka saa EU:n maaseuturahoitusta Sis\u00e4-Suomen elinvoimakeskukselta. <\/p>\n\n\n\n

        \"\"<\/figure>\n\n\n\n

        <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        Kurjen ekokyl\u00e4yhdistys ja Teiskon Salonsaaren tukiyhdistys j\u00e4rjestiv\u00e4t elokuussa opintomatkan Etel\u00e4-Ruotsiin ja Tanskaan osana laajempaa yhteisty\u00f6hanketta. 15 innokkaan osallistujan ryhm\u00e4 suuntasi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-2105","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2105"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2586,"href":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2105\/revisions\/2586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kurkiecovillage.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}